Miten revontulet syntyvät?

aurora-borealis

Yleensä vihreinä loimuavat revontulet ovat upea näky pohjoisella yötaivaalla. Revontulet ovat kiehtoneet ihmisiä esiintymisalueillaan ammoisista ajoista lähtien ja taivaan tuliin liittyykin paljon erilaisia uskomuksia. Aiheesta on tehty paljon tieteellisiä tutkimuksia, minkä takia revontulista ja niiden synnystä on saatu jo paljon selville. Revontulien ihaileminen on vaaratonta, mutta niihin liittyy myös uhkia infrastruktuurillemme. Tässä artikkelissa selvitämme, miten revontulet syntyvät ja kuinka usein ja missä ilmiö esiintyy.

Mitä revontulet ovat?

Revontulet ovat osa avaruussäätä. Maapallollamme ne näkyvät kirkkaina valoilmiöinä sekä Pohjois- että Etelänavalla muodostaen renkaan navan ympärille. Kauniit värit loistavat noin 100-200 kilometrin korkeudessa.

Revontulet tulevat parhaiten esiin pohjoisilla alueilla esimerkiksi Suomen Lapissa. Ne syntyvät aurinkotuulen mukana tulevien elektronihiukkasten törmättyä ilmakehäämme. Tästä törmäyksestä syntyy valoilmiö, jota kutsumme revontuliksi. Vaikka revontulet yhdistetään perinteisesti nimenomaan Lappiin, voi niitä nähdä poikkeuksellisesti myös muualla päin Suomea.

Revontulien selittäminen kansantajuisesti on vaikeaselkoinen asia. Lyhyesti sanottuna kyse on siitä, että Auringosta avaruuteen lähteviä hiukkasia ajautuu Maan ilmakehään, minkä seurauksena toisiinsa törmäävät elektronit ja ionosfäärissä sijaitsevat happiatomit ja typpimolekyylit nostavat energiatilaansa. Ilmiön seurauksena viritysenergia purkautuu valona.

Se, missä revontulia esiintyy, sekä niiden leveys ja voimakkuus riippuu Auringon aktiivisuudesta ja siihen liittyvästä Maan lähiavarauuden magneettisesta aktiivisuudesta.

Uskomukset ja kansanperinne

Revontuliin liittyy paljon uskomuksia etenkin pohjoisessa, jossa eri kansat ovat ihailleet niitä vuosituhannesta toiseen. Ne näkyvät myös Etelänavalla, mutta tarinat liittyvät pitkälti pohjoisten kansojen uskomuksiin, sillä pohjoisessa niillä on kautta aikojen ollut enemmän ihastelijoita kuin Etelänavan alueella. Monesti uskomukset liittyvät taisteluun ja palaviin keihäisiin. Jotkut kertovat viikinkien uskoneen revontulien olleen kuolleiden impien heijastuksia.

Vanhan saamelaisen uskomuksen mukaan revontulia tulee kunnioittaa, sillä niitä pidetään taivaan halki vaeltavien kuolleiden sieluina tai jumalina. Tästä syystä revontulille ei saa viheltää, eikä niille saa myöskään vilkuttaa, sillä silloin ne voivat napata vilkuttajan mukaansa.

Naisten tulee noudattaa erityistä varovaisuutta revontulien aikaan, ja tuolloin ulos kannattaa mennä ainoastaan pää peitettynä, etteivät revontulet tempaa matkaansa. Vanhan kansanperinteen mukaisesti on myös ajateltu, että revontulien leimutessa alkunsa saanut lapsi on elämänsä aikana poikkeuksellisen onnekas.

Pelkästään Suomessa revontulet ovat saaneet useita nimityksiä asukkaiden sijainnista riippuen. Rutjat, pohjanpalot, Ruijan valkeat, taivaanvalkeat ja saamen kielellä guovssahasat eli kuukkeli tarkoittavat samaa asiaa. Revontulet lienee kuitenkin koko maassa parhaiten tunnettu nimitys.

Kansanperinteen tarinoiden mukaan ketunkarva synnyttää valoilmiön koskettaessaan eri pintoja. Kettujen juostessa niiden hännät huiskivat lunta ja kyljet osuvat pensaisiin, joiden uskottiin synnyttävän tämän upean valoilmiön, eli nimensä mukaisesti revontulet. Tarinalla on oma totuuspohjansa, sillä eläinten turkkeihin varastoituu staattista sähköä, joka aiheuttaa purkautuessaan kipinöitä.

Toisinaan revontulet näyttäytyvät myös Manner-Euroopassa. Niiden harvinaisuuden vuoksi niitä on usein pelätty. Keskiajan Euroopassa punaisia revontulia kauhisteltiin, sillä niiden uskottiin ennustavan sodan puhkeamista.

Vaikka revontulet ovat pääsääntöisesti vain Pohjolan juttu, loimottavat ne toisinaan myös jossain päin Manner-Eurooppaa. Keskiajalla revontulia pelättiin, sillä niiden ajateltiin liittyvän sodan syttymiseen. Muinaisessa Kiinassa revontulia pidettiin puolestaan taivaalla viilettävän lohikäärmeen henkäisynä.

Miten revontulet syntyvät?

Vaikka tarinoilla on varmasti oma totuuspohjansa, on revontulille löydetty tutkimusten avulla myös tieteellisesti uskottavia selityksiä. Auringossa syntyy jatkuvasti roihupurkauksia. Niistä irtoaa sähkövarattuja pilkkuja, joita kutsutaan plasmaksi, joka on peräisin auringosta. Plasma kuljettaa mukanaan auringon magneettikenttää ja aurinkotuulen mukana hiukkaset joutuvat vuorovaikutukseen maan magneettikentän kanssa.

Auringosta maahan suuntautuvat hiukkaset ohjautuvat magneettikenttien vuorovaikutuksesta kohti napa-alueita ja tästä syystä ilmakehään törmänneet hiukkaset synnyttävät revontulia juuri niillä alueilla. Aurinkotuuli kuljettaa hiukkaset maan ilmakehään jopa 1000 kilometriä sekunnissa kulkeutuvalla vauhdilla. Mitä kovempaa ne saapuvat, sitä syvemmälle ilmakehään ne ajautuvat. Mitä suurempi roihupurkaus on ollut kyseessä, sitä leveämpi on napa-alueita kiertävä revontulirengas.

Revontulivalo

Erilaiset värit riippuvat siitä, millä korkeudella aurinkotuuli törmää ilmakehän molekyyleihin. Kun vauhti on hitaampi, osuvat hiukkaset yläilmakehän happeen, jolloin väriksi muodostuu punainen. Kovemmalla vauhdilla hiukkaset pääsevät pidemmälle ja törmättyään myös happeen syntyy vihreää valoa. Typpimolekyyliin törmännyt hiukkanen synnyttää violettia ja sinistä valoa.

Revontulia voidaankin kutsua myös “taivaan neonvaloiksi”, sillä niiden tekniikka toimii samalla menetelmällä. Vihreä valo on yleisimmin havaittavissa, sitä reunustaa ylempänä punaiset reunat. Jokainen revontuli-ilmiö on kuitenkin ainutlaatuinen ja kaunis, luonnon oma värinäytös. Revontulet tarjoavat kerta toisensa jälkeen upean muistutuksen siitä, kuinka ihmeellinen luonto onkaan.

Revontulien esiintyvyys

Revontulien näkyvyys kulkee magneettisesti aktiivisen tähden eli auringon aktiivisuussyklin mukaisesti. Niitä on olemassa ympäri vuoden, mutta ne havaitakseen tulee olla pimeää. Aktiivisin näkyvyysaika on klo 22-02, mutta Lapin kaamosaikana revontulia voi havaita myös päiväsaikaan.

Kilpisjärvellä revontulia voi nähdä kirkkaalla säällä kolmena yönä neljästä, Keski-Lapissa joka toinen yö ja eteläisellä rannikkoalueella kerran kuukaudessa. Ennustaminen on hankalaa, mutta auringon kaasupurkauksesta kestää noin kaksi päivää, kunnes aurinkotuuli saavuttaa ilmakehän. Pilvetön taivas ja avara sijainti tarjoavat parhaat mahdolliset puitteet revontulien havaitsemiseen.

Viime vuosien aikana markkinoille on tullut erityisiä revontulista kertovia sovelluksia, joiden avulla saa selville tunnin parin varoitusajalla, koska revontulia pitäisi olla näkyvillä. Koko Lapin alueella toimivia sovelluksia on useita, ja niihin merkitään sijainti, johon liittyviä sää- ja revontulitietoja palvelu seuraa ja päivittää.

Revontulet, Lapin lumo ja matkailu

Sanotaan, että Lappi lumoaa henkeäsalpaavalla kauneudellaan. Lappiin suuntaa joka vuosi noin 2,5 miljoonaa majoittuvaa matkailijaa, joista monen tavoitteena on ainutlaatuisiin luonnonilmiöihin lukeutuvien revontulien näkeminen. Lapin mystinen kauneus, avarat maisemat ja silmänkantamattomiin näkyvä koskematon luonto ovat kansainvälisellä tasolla harvinaisia ominaisuuksia, joita monen matkailijan on vaikea uskoa todeksi. Katso uusimmat päivitykset osoitteesta https://boostcasino.com/fi/.